Hyvät vs huonot tyypit

26.4.2017

Sain mielenkiintoisen postausehdotuksen, joka pisti heti miettimään ja sitä kautta tähän näppiksen äärelle paasaamaan. Ideana oli listata viisi ihmistyyppiä, joita halveksin, ja viisi ihmistyyppiä, joita arvostan. Sinänsä aihe on hankala, koska kukaan ei ole absoluuttesti paha tai absoluuttesti hyvä. Kaikki ovat monikerroksisia ja kaikilla on hyviä ja huonoja puolia. Siispä on helpompi luetella luonteenpiirteitä suorien ihmistyyppien sijaan. Positiiviset ensin!
piirr1
Ystävällisyys on piirre, jota arvostan ihmisessä paljon. On helppoa muuttua vähän ovimatoksi jos on liian ystävällinen, mutta arvostan ensitapaamiselta eniten sellaisia ihmisiä, jotka ennakkoluulottomasti ja ystävällisesti tutustuvat sinuun sillä oletuksella, että olet hyvä tyyppi. Sen pitäisi aina olla oletusarvo - tapaamani uusi ihminen on hyvä tyyppi, kunnes hän tekee jotain, joka tekee hänet minulle huonoksi tyypiksi. Siispä kaikkiin tulee tutustua aluksi avosylin, toki omilla varauksilla, mutta ystävällisesti. On ihanaa, jos joku sanoo, että hänellä oli tervetullut olo seuraani heti ensihetkestä alkaen. Muutenkin arvostan sitä, jos ihminen on ihan perusluonteeltaan ystävällinen ja kiltti ja haluaa ensin kaikille hyvää eikä pahaa. Empaattisuus liittyy tähän vahvasti.

Rehellisyys on myös hyvä piirre. Eräs ystäväni sanoo aina, että rehellisyys on aina oikea tapa toimia, kohdella ihmistä ihmisenä. En ole niin naiivi, että kuvittelisin aikuisten maailmassa pärjäävän täydellä rehellisyydellä ihan koko ajan kaikessa, mutta rehellisyyteen pyrkiminen on mielestäni tärkeää. Se on tietyllä tavalla toisen ihmisen kunnioittamista - uskoa siihen, että hän on tarpeeksi kypsä kestämään rehellisyyden, vaikkei se aina olisikaan niin mukava totuus. Kääntöpuolella töksäyttelyä en kestä, mutta siitä lisää negatiivisessa listassa.

Itsensä arvostaminen ja hyvä itsetunto ovat asioita, joita rakastan nähdä muissa. En tietenkään tarkoita sitä, että huonon itsetunnon omaava olisi mielestäni mitenkään huono ihminen, mutta rakastan nähdä ihmisiä, joilla on hyvä olla itsenään, jotka ovat rehellisesti omanlaisiaan ja itsevarmoja sellaisina kuin ovat. Jokaisen pitäisi oppia rakastamaan itseään ja kaikissa meissähän on hyviä, ihania puolia, joita kannattaakin korostaa ja arvostaa,
piirr2
Töksäyttely on paha, sitä en oikein kestä. Tiedättekö ne, jotka sanovat "mä vaan olen suorapuheinen ja rehellinen!", mutta käyttävätkin tätä selitystä sille, että ovat helvetin törkeitä ihmissuhdetaidottomia mulkkuja? Suorapuheisuus on hyvä, rehellisyys on hyvä, mutta muille ilkeily, vittuilu, haukkuminen ja tahallinen pahan mielen aiheuttaminen eivät ole suorapuheisuutta ja rehellisyyttä vaan ihan suoraan kusipäisyyttä.

Liika itsekeskeisyys ei myöskään iske. Tiedättehän, sellainen tyyppi, joka pitää itseään universumin lahjana muulle ihmiskunnalle, pitää itseään kaikista fiksuimpana, kuumimpana, parhaana tyyppinä koko planeetalla. Muut ihmiset ovat hänelle vain sivuhahmoja, sidekickejä joista hyötyä jotenkin oman etunsa tavoittelussa. Itsevarmuuden ja itsekeskeisyyden välinen raja on häilyvä, mutta sen vetämistä helpottaa mielestäni ehdottomasti se, tuleeko se positiivisesta paikasta - rakastaako ihminen itseään ja tuoko itseään esille, koska realistisesti tiedostaa omat hyvät ja huonot puolensa, vai uskooko ihminen olevansa virheetön ja parempi kuin kaikki muut. Sellainen tietynlainen itsensä korostaminen uniikkina lumihiutaleena.

Putkiaivoisuus on myös piirre, joka yleensä saa mut vähän irvistelemään. Jotkut elävät pienen pienessä kuplassa, heidän omassa todellisuudessaan, jonka uskovat olevan koko maailman todellisuus ja kaikki, mikä poikkeaa heidän kuplamaailmastaan on automaattisesti huonoa. Tämä ongelmahan ehdottomasti on rasisteilla, homofoobikoilla ja kaikilla muilla ennakkoluuloisuudellaan maailmaan pahaa aiheuttavilla ihmisillä. Kun itse ei ole jotain, koe jotain, tunne jotain, ei vain riitä aivokapasiteetti ymmärtämään, että miljardien ihmiskunnan jäsenten joukossa voi olla ihmisiä, joille se itselle tuntematon asia on todellisuutta.


Millaisia piirteitä teillä sitten tulee mieleen huonoina tai hyvinä?

6 kommenttia :

  1. Luit hyvin sanoiksi ton töksäyttelyn ✋🏻

    VastaaPoista
  2. Löysin itseni tuosta "on helppoa muuttua vähän ovimatoksi jos on liian ystävällinen" -lauseesta :D Mun suurin negatiivinen juttu toisessa on kaksinaamaisuus. Liian moni vanha kaveri on avautunut mulle omista ystävistään ja saanut mut kyseenalaistamaan sen, mitä tyyppi mahtaa puhua musta, kun en ole paikalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on tosi harmi, että ovimatoksi on niin helppo joutua, koska sehän johtuu muiden kohtelusta! Ystävällisyys on tosi hieno piirre, mut jotkut ikävä kyllä käyttää sitä piirrettä muissa törkeästi hyväkseen ja äkkiä sitä huomaakin, että toista miellyttääkseen pistää omat tunteensa ihan taka-alalle. Pitäisi oppia olemaan toki ystävällinen edelleen mut pitämään omia puoliaan kuitenkin :)

      Poista
  3. Milloin kirjoitat siitä sun kauhujuttu tapahtumasta (sori ei tuu nimi mieleen after dark? Ugh) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siis! Se After darkin kauhutalo pyörii aika pitkään niin meinasin etten heti alkuun kirjota siitä, mut sit ku kirjotan nii en myöskään ihan kaikkee spoilaa :) samantyylinen Red Rabbit tuli kans tyypattuu ja se pyörii vaan toukokuun niin siitä kirjotan yksityiskohtasemmin sit kun näytökset on ohi! :)

      Poista