Minä ja miniminä

5.3.2016

minime1

Äiti ja tytär. Minä 25, skidi paria kuukautta vajaa kolme. Ulkonäöllisesti meitä ei ehkä heti tajuaisi äidiksi ja tyttäreksi - itse ainakin ihan tuskailenkin sitä, etten näe Shirissä paljoa itseäni. Jonkin verran ehkä kuvissa itsestäni lapsena, kun olin vielä vaalea ja ihan pienenä sinisilmäinenkin, mutta nykyversioita ei mielestäni kovin helposti voisi väittää samaksi perheeksi. Shiri peri isänsä (joskin komean, eli tuurihan sillä taisi käydä!) kullanvaaleat hiukset ja upeat siniset silmät.

minime2

Onko jälkeläisessä äidiltä sitten mitään? No, mun on aina kerrottu olleen ihan hirveä kauhukakara pienenä, Itsepäinen, ylienerginen, tottelematon, pidempi kuin muut eikä siitä tulevaa ylivoimaansa ymmärtävä. Omat vanhempani kuvailevat aina, etten ollut tahallani ilkeä, mutta olin vaan niin saamarin jääräpää ja energinen, että mm. rikoin kaiken, tönin muut kumoon ja kiljuin jengiltä korvat lukkoon. Koko ajan. Olin rämäpää, tyhmänrohkea ja yllytyshullu, mutta kumma kyllä en ole koskaan murtanut yhtään luuta. Sosiaalinen, puhelias, linssilude, rakastin olla huomion keskipisteenä. Oikeastaan siis ehkä aika samanlainen kuin nykyään, joskin nykyään ehkä vähän rauhallisempi...

minime3

Shirikin on itsepäinen ja voimakastahtoinen, mikä saa mut samanaikaisesti todella ylpeäksi ja ihan hulluksi. Shiri on rämäpää, uskalias ja sosiaalinen, vaikka ujosteleekin usein uusia ihmisiä alkuun. Shiri on energinen - rikkoo kaiken, työntää jengin kumoon ja kirkuu korvat lukkoon. Mutta ehkä mä olin kuitenkin pahempi kakara, koska Shiri on kuitenkin pääasiassa todella empaattinen ja kiltti. Energinen vaan, villi ja helposti innostuva, mutta osaa heti pyytää tarvittaessa anteeksi ja muistaa vielä kuukausia myöhemmin, miten kaverille tuli paha mieli kun Shiri tönäisi liian kovaa.

minime4

Tytär on myös äitinsä tapaan tiedonjanoinen, rakastaa olla huomion keskipisteenä ja keimailee peilin edessä itselleen. Shiri tykkää olla kuvattavana ja ottaa itse itsestään kuvia, tietää mitä tahtoo ja tahtoo kaiken tasan just nyt. Niin hyvässä kuin pahassa, tytär muistuttaa paljolti äitiään. Sen saa nähdä, miten asia kasvaessa muuttuu, vai muuttuuko ollenkaan - ainakin nyt Shirillä on meneillään vaihe, jossa äitiä pitää matkia kaikessa ja äitiä leikitään usein esimerkiksi laittamalla oma Frozen-olkalaukku kaulaan ja äidin kengät jalkaan ja työnnetään Baby Bornia nukenvaunuissa "Mä oon äiti ja me mennään nyt kauppaan ostamaan pillimehua ja banaaneja!"

minime5

Huumorin Shiri on myös perinyt molemmilta vanhemmiltaan, iloisena luonteena, rakkautena naurattamiseen ja kovan volyymin nauruna. Shiri tykkää leikkiä mun kanssa leikkiä, jossa mä väännän kasvoilleni surullisen ilmeen ja skidi yrittää saada mut nauramaan esimerkiksi hakemalla lelumikrofonin ja laulamalla JB:n Baby:n sävelmällä "kakka, kakka, kakkapylly ooh" tai heiluttamalla peppua tai heittämällä peittoa ilmaan ja nappaamalla sen kiinni naamallaan. Shiri on luontainen esiintyjä ja rakastaa saada positiivista huomiota olemalla hauska ja leikkisä.

Oli Shirissä sitten enemmän äitiä vai isää, vai ihan omaa uutta itseään, ollaan me silti aika dynaaminen duo ja mä oon niin onnekas, kun mulla on niin ihana perhe!

4 kommenttia :

  1. Hauska kirjoitus mutta eniten mut nyt kirvoitti kommentoimaan sun kaunis ja keväinen nassu:D myöski näytät ihan supersoukalta!! ja en tarkota vesipyssyä.... Mahtavaa kun olet onnistunut kuntokuurissa, motivoit ryhdistäytymään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, ihana ! Kiitos, tommoset kommentit tekee tosi hyvän mielen ja motivoi :) pitäs saada itteensä viel oikeen kunnolla niskasta kiinni, -10kg on vasta alku!

      Poista
  2. Voi vitsi miten sulonen teksti, ootte te kyllä suloinen parivaljakko! <3

    VastaaPoista