Lisää asioita, joita olen oppinut elämästä

15.3.2016

P3140006

...on ihan oikeasti olemassa vääriä mielipiteitä. Se, että jokaisella on oikeus mielipiteeseen ei poista sitä, että mielipide yksinkertaisesti voi olla väärä. Esimerkiksi sellainen mielipide, joka ei pohjaa mihinkään tietoon tai edes melkein vedenpitävään uskomukseen vaan vaikkapa väärinkäsitykseen tai suurenneltuun "omaan kokemukseen", on todennäköisesti väärä.

...olen itsekin ihan klassinen asioista ärsyyntyjä ja niistä valittaja - tekee hyvää välillä purkaa ärsytystä esimerkiksi kadulla hitaasti löntystelevistä ihmisistä, joiden ohi ei pääse, tai kaupassa poikittain keskelle käytävää kärrynsä kanssa jäävistä tyypeistä. Mutta olen kyllä huomannut, että jos yleinen ihmisviha on ihan kokoaikaista, se saa vain oman mielen matalaksi. Kaikkia ärsyttää joskus kaikki, mutta jos joka ikinen päivä oikein kiinnittämällä kiinnittää huomiota muiden juntteiluun, ei siitä tule kuin itselle paha mieli.

...väite, että vain ihmiset, joilla on huono itsetunto meikkaavat vahvasti on täysin naurettava. Ylipäätänsä ajatus siitä, että pitäisi huutoitkeä ja vihata itseään halutakseen vähänkään parantaa itseään on typerä. Samaan kastiin menee myös väite, että naiset meikkaisivat vain miesten huomion vuoksi. And I quote; "I did not pay $50 for this lipstick just to make some gross fuckboy's dick hard."

...musiikkimaku (oikeastaan mikään taidemaku) ei ihan oikeasti kerro kenestäkään mitään. Joo, myönnän että mun on vaikeaa olla tuomitsematta tiettyyn kategoriaan heti, jos joku kertoo esimerkiksi fanittavansa Cheekiä tai Salkkareita, mutta suuressa mittakaavassa musiikkimaku ei kerro ihmisen luonteesta mitään konkreettista. Hipsteröinti on korkeintaan noloa, eikä se, että kuuntelee ~uniikkia~ musiikkia tai katsoo vain taideleffoja tai lukee vain Dostojevskiä tee kenestäkään sen uniikimpaa kuin ns. helpompaa valtamediakamaa kuluttavasta.

...kaikki tuomitsevat. Ihan kaikki. Jotkut ihan tietoisesti ja ns. mielellään, jotkut ihan huomaamattaan. Stereotypiat ja kaikenlainen leimaaminen ja kategorisointi on ihan luonnollista ja helpottaa meidän tapoja käsitellä muita asioita ja ihmisiä, niin negatiivista kuin se onkin. Joku tuomitsee pukeutumisen perusteella, toinen vankilatuomion, kolmas yleissivistyksen ja neljäs lempielokuvan perusteella - mutta jokaisella on se joku juttu, joka muodostaa meille heti tietynlaisen käsityksen toisesta.

...joskus on ihan ok olla itsekäs. Ei, enemmänkin, jokaisen pitää joskus osata olla itsekäs. Loppujen lopuksi olemme tilivelvollisia vain itsellemme ja on tärkeää, että yrittää olla onnellinen ja elää omalla tavallaan - tietenkin niin kauan kun ei vahingoita muita eikä tee hallaa itselleen työntämällä muita pois. Esimerkiksi yksikään aito ystävyys ei kaadu siihen, että joskus sanoo haluavansa vaan haista kollareissa Netflixin ääressä koko perjantai-illan.

...edelliseen liittyen, on myös täysin hyväksyttävää poistaa elämästään sellaiset ihmiset, jotka tekevät siitä huonompaa. Voi tuntua todella karulta ja törkeältä katkoa välejä ihmisiin, eikä sitä missään nimessä pidäkään tehdä heppoisin perustein ja muuten vaan - mutta ikinä ei ole pakko olla yhteydessä jollain tavalla myrkyllisiin ihmisiin. Jos kokee, että joku tekee sinulle pahaa ja vetää sinua pohjamutiin, oman onnellisuutesi tähden kannattaa näyttää niille ihmisille ovea ja katkoa siteet.

...kauneus ei ole mikään tietynlainen muotti tai universaalisti samanlainen yksikkö, johon kaiken voi tunkea. En tarkoita nyt mitään kliseistä "jokainen on omalla tavallaan kaunis"-juttua, vaan sitä, että kauneus on jokaiselle ihmiselle subjektiivinen kokemus. Kauneus on jokaiselle ihmiselle erilaista ja sitä pitäisi mielestäni ymmärtää laajemmin. Jokainen löytää kauneutta ihmisistä, ympäristöstä, kokemuksista, hetkistä tai mistä tahansa omalla tavallaan.

...itsevarmuus on kaunein ja seksikkäin piirre, joka ihmisellä voi olla. Mutta se menee hyvin helposti kusipäiseksi itsensä nuoleskeluksi (lue: cheek-tyypit), joka taas on rumimpia mahdollisia piirteitä.

...periaatteessa mikään ns. rehellinen työ ei ole noloa tai huonoa. Joo, voi olla montaa mieltä vaikkapa puhelinmyyjistä, kansanedustajista, kaupan kassoista, sossutädeistä tai mistä tahansa ammatista tai työstä, mutta sellainen ihmeellinen elitismi on typerää. Ammatinvalinta ei kerro ihmisen kunnianhimosta, persoonasta tai arvoista loppujen lopuksi paljoa. Henkilökohtaisesti oon sitä mieltä, että noloa on vaan maata kotona sohvalla ja hakea rahaa sossusta pelkästään siksi, ettei jaksa kiinnostaa tai koska oravanpyörä tai koska "saan sieltä saman verran ku töistä niin miksi vaivautua".

...muiden piristäminen, onnelliseksi tekeminen ja muiden itsetunnon parantaminen on parasta.

1 kommentti :