Sarjavinkki: American Horror Story

17.1.2016

Oon jakanut blogin puolella säännöllisen epäsäännöllisesti erinäisiä arvioita, vinkkejä ja listauksia telkkarisarjoista (löytyy telkkarisarjat-tägin alta!) ja koska sain juuri loppuun tämän mestariteoksen viidennen kauden, koen sen ansaitsevan kaiken mahdollisen huomion. Sarja ei ole uusi ja teistä suurin osa on varmasti kuullut siitä, mutta mun fanityttöpuoleni vaatii tähän paneutumista.

American Horror Story tuli alunperin tietooni, kun ystäväni Ida hypetti sitä mulle ykköskauden aikaan. Katsoin muutaman jakson, mutta se jäi, koska en katso telkkarikanavia ikinä ja vihaan odottaa viikon seuraavaa jaksoa. Kun lopulta innostuin katsomaan sarjaa Netflixistä, neloskausi oli alkamaisillaan. Ahmin kaikki kolme palvelusta löytyvää tuotantokautta ennätysajassa ja ehdin katsomaan neloskautta reaaliajassa - ja viikon odotus tuntui niin kiduttavalta.

Sarja on genreltään kauhua ja tyyliltään anthology series, eli sarja, jossa jokaisessa tuotantokaudessa on uusi tarina, uudet hahmot, uusi aika ja uudet tapahtumat. Jokaisessa tuotantokaudessa on teema ja tarina, ja suurin osa näyttelijöistä esiintyy myös muilla tuotantokausilla uusissa rooleissa. Kausia on nyt viisi kokonaista.

ahs1

Ensimmäisellä kaudella ei alunperin ollut virallista nimeä, vaan sarja kulki nimellä American Horror Story, mutta sille on myöhemmin annettu lempinimi Murder House. Tuotantokausi seuraa nykyaikaista perhettä, joka muuttaa upeaan isoon taloon, joka kuhisee entisen omistajien kummituksia ja toinen toistaan kuumottavampia otuksia. Talo itsessään on kirottu, eikä naapuritkaan ole kovinkaan tasapainoisia tyyppejä.

Murder Housen voima on ehdottomasti monimutkaisissa henkilötarinoissa - talon kummitusten historiassa - yllättävissä käänteissä ja kuumottavassa ilmapiirissä talon sisällä.

ahs2

Toinen kausi on mielestäni huomattavasti ensimmäistä rohkeampi. Siinä missä ykköskausi oli toki ehtaa kauhukamaa, kakkosessa tuotiin esille vielä enemmän sitä aitoa friikkiä tavaraa, joka sarjassa esimerkiksi mua niin kiehtoo. Kakkoskausi sijoittuu kuusikymmentäluvun mielisairaalaan, sen potilaisiin, sitä pyörittäviin nunniin ja lääkäreihin sekä sitä tutkivaan reportteriin. Mielisairaalassa on ihan hirveät olot sadistisen nunnan ja vielä sadistisemman lääkärin valvonnan alla, puhumattakaan juoneen sekoittuvista riivaavista saatanoista, sarjamurhaajista ja avaruusolioista.

Asylumin voima on mielestäni nimenomaan siinä, miten sekava se kaikkine kuumottavine säätöineen on - mutta ei niin sekava, etteikö useampaa eri tarinaa pystyisi seuraamaan.

ahs3

Kolmas tuotantokausi alkaa siitä, kun nykyaikainen teini-ikäinen tyttö huomaa omaavansa ihmeellisiä voimia - ja hänet lähetetään New Orleansiin eräänlaiseen noitakouluun, jossa Salemin noitien jälkeläiset asuvat ja opettelevat hallitsemaan voimiaan ja soluttautumaan yhteiskuntaan. Jokaisella noitien sukupolvella on Supreme - noita, joka omaa mahtavimmat voimat ja pystyy suorittamaan ns. seitsemän taikaihmettä. Koulun sisällä ja eri coveneiden välillä on mitä monimuotoisempia ongelmia, salaliittoja, draamoja ja sotia.

Covenin voima on mielestäni paljolti Jessica Langen uskomattomassa roolisuorituksessa vanhenevana Supremenä, sekä omassa ikuisessa kiinnostuksessani noituutta kohtaan. Tykkäsin myös siitä, että kolme hahmoa - Axeman, Marie Laveau ja Marie Delphine LaLaurie - ovat oikeasti olleet olemassa.

ahs4

Neljäs kausi sijoittuu viisikymmentäluvun Floridassa toimivaan friikkisirkukseen, jota johtaa laulajanurasta edelleen haaveileva, ikääntymistä pelkäävä Elsa Mars. Sirkus on taloudellisessa ahdingossa, jota Mars yrittää parantaa etsimällä jatkuvasti uusia "friikkejä" talliinsa. Sirkuksen esiintyjien väliset suhteet eivät ole aivan täydellisiä, eikä ongelmia auta lähistöllä ihmisiä murhaava kuumottava sirkuspelle tai naapurustossa asuva sosiopaatti Dandy, joka rakastuu sirkuksen uusiin vetonauloihin, siamilaisiin kaksosiin.

Freakshown voima on mielenkiintoisen teeman lisäksi mielestäni ehdottomasti siinä, että suurin osa "friikeistä" on sitä myös oikeasti. Vaikka esimerkiksi Evan Petersin "hummerikädet" eivät ole aidot, melkein kaikki muut sirkuksen esiintyjät ovat oikeasti sellaisia kuin sarjassa. Se tuo ihan tietynlaista aitoutta niin tuotantokauteen itseensä kuin hahmoihinkin. Myös Freakshowssa oleva Edward Mordake on oikeasti elänyt ihminen.

ahs5

Hotel on uusin, juuri päättynyt tuotantokausi, jossa ensimmäistä kertaa esiintyy Jessica Langen tilalle tullut Lady Gaga. Se sijoittuu nykyhetken Los Angelesiin, johon Hotel Cortez rakennettiin 1920-luvulla. Hotelli ei tietenkään ole normaali hotelli, vaan sitäkin asuttaa erinäiset örkit kummituksista demoneihin ja "vanhaa verivirusta" kantavat olennot. Kun hotellin omistaja vaihtuu, vanhat asukkaat alkavat panikoimaan kotinsa tulevaisuutta ja ottavat kovemmat keinot käyttöön. Tarinaan sekoittuu hotellin "pysyvät" asukkaat, uudemmat vieraat sekä mm. sarjamurhaajaa metsästävä rikosetsivä.

Hotelin voima on useammassa asiassa - sen lisäksi, että siinä on mielestäni oikeasti mieletön tarina ja juonenkäänteet, Gaga yllätti todella positiivisesti. Pidän sinänsä Gagasta muutenkin, mutta pelkäsin hänen pilaavan rakkaan sarjani. Onneksi olin täysin väärässä. Gaga toi omanlaisensa hohdon vitoskauteen, jossa on myös kauhuaspektin kannalta sellaisia kohtauksia, että minua ahdistaa ajatella niitä jälkikäteen, kun taas viittaukset oikeisiin sarjamurhaajiin on kaltaiselleni kauhufriikille musiikkia korville. Lisäksi tuotantokaudessa on Rudolph Valentino-niminen hahmo, joka perustuu oikeasti eläneeseen samannimiseen 1920-luvun kuuluisaan näyttelijään.

Tuotantokaudet myös sekoittuvat keskenään, jokainen. Hahmoja ja tapahtumia näkyy yllättäen siellä täällä toisessa kaudessa, viittauksia ja vinkkejä on paljon. Esimerkiksi Sarah Paulsonin ensimmäisen kauden hahmo tekeekin yllärivisiitin viidennessä kaudessa, Lily Raben kakkoskauden hahmo uusii nelosessa, mielisairaalan potilas onkin vuosikymmen taaksepäin ollut friikkisirkuksessa esiintyjänä... Esimerkkejä on monia, joita en spoilaamatta voi nyt luetella sen enempää - mutta se tuo sarjan tämmöiselle tosifanille ihan uuden ulottuvuuden sen seuraamiseen.

Jos luet tätä tekstiä blogin etusivulta, tämän kappaleen alla pitäisi näky jonkinlainen "Lue Lisää"-linkki. Nyt alkaa nimittäin SPOILERIT! Jos avasit postauksen suoraan tulemalla esim. Facebookin kautta et näe linkkiä vaan suojattu sisältö alkaa suoraan. Suosittelen lukemisen lopettamista tähän jos et halua sarjasta mitään spoilereita. Jatkaminen omalla vastuulla.




HAHMOT1

Näyttelijöistä vain kolme ylläolevassa kuvassa näkyvää ovat näytelleet kaikissa kausissa, tosin heistäkin vain kaksi ylempää varsinaisissa isommissa rooleissa - Lily Raben esiintymiset neljännellä ja viidennellä kaudella ovat hyvin lyhyitä ja varsinaiselle juonelle yhdentekeviä. Mikä on sinänsä tosi harmi, koska Lily Rabe on ihana. Oikeastaan, sattumaa tai ei, ylläolevat kolme näyttelijää ovat myös ehdottomat lempparini sarjan näyttelijöistä.

Jos paneudutaan enemmän itse tuotantokausiin, ykkösessä tykästyin erityisesti nimenomaan siihen, miten talossa asuvat entiset asukkaat loivat suhteita uuteen perheeseen. Sinänsä kummitustarinoissa ei ole mitään uutta tai kovin pelottavaa, mutta esimerkiksi kohtaus, jossa Tate raiskaa perheen äidin tämän edes tietämättä sitä sai niskavillat pystyyn. Myös Taten asiakkuus perheen isän psykiatrisella vastaanotolla ja suhde perheen tyttäreen - ja muuten sen tyttären kuoleman paljastuminen myöhemmin - oli loppujen lopuksi aika kammottavia juttuja.

Kakkosessa oli aika sairaita juttuja, jotka tottakai on mun mieleen. Se, mikä kaudessa kuitenkin sai mut vannoutuneeksi faniksi oli se, miten hahmojen mukana oikeasti eli ja tunsi. Vihasin Jessica Langen nunnahahmoa koko sydämestäni ja silmänräpäyksessä säälin tätä ja lopuksi olin onnellinen hänen puolestaan. Tykkäsin myös siitä, että sarjassa oli polyamorinen suhde asiasta sen suurempaa älämölöä tekemättä - vaikka olen samaa mieltä arvostelijoiden kanssa siitä, että kolmioon liittyvä avaruusoliojuttu oli pääasiassa typerä. Aina kaikkea ei tarvitse selittää katsojille rautalangasta vääntäen, mutta koko keissi tuntui jääneen selimättä lähinnä siksi, ettei tekijätkään oikeen tienneet mitä teki.

Kolmosen olen käsittänyt olevan vähiten pidetty tuotantokausi. Mä olen aina ollut hirveän kiinnostunut noituudesta, joten en vaan ymmärrä, miksi kausi on joidenkin mielestä tylsä! Nimenomaan ajatus siitä, että kaikki nämä vuosituhannet noitia on kuin onkin ollut olemassa, mutta pääasiassa piilossa meiltä tavallisilta ihmisiltä, on kertakaikkiaan kutkuttava. Jessica Langen suoritus on ihan mieletön ja hahmo taas sellainen, jota vuorotellen vihaa ja rakastaa. Ja paras kohtaus koko kaudessa oli ehdottomasti Any last words? - BALENCIAGA!

Nelosesta mainitsinkin jo, että pidin siitä, että näyttelijät olivat ns. aitoja friikkejä. Liian usein sarjoissa ja leffoissa todella kornisti otetaan ns. tavallinen ihminen näyttelemään epätavallista - transnaisia esittää "miehekkäät" naiset (esimerkiksi Frendeissä..) ja usein myös esimerkiksi kuuroa ihmistä esittääkin ihan täysin kuuleva ihminen. Kun sarjassa näkyi oikeasti esimerkiksi Amazoniksi kutsuttu nainen, "hyljemies" ja maailman pienin nainen, tuli koko tuottiksesta heti aidomman tuntuinen. Kyseinen tuottis on kylläkin sydänjuuriltaan pelkkä pahuutta, koska ketään ei oltu valmisteltu niihin tunteisiin, joita Meepin ja Ma Petiten kuolemat aiheutti.

Femmassa on mun mielestä jotenkin erilainen tunnelma kuin aiemmissa - johtunee varmasti Gagasta, mutta koen, että Gagan myötä myös sarjan tekijät halusivat vähän uudistaa. Esimerkiksi seksiä on tässä kaudessa huomattavasti enemmän kuin edellisissä, ja myös niitä todella raakoja väkivaltakohtauksia on enemmän. Mainitsin kohtauksia, jotka kummittelevat edelleen - ja se ensimmäisen jakson porapeniksellä varustettu persraiskaaja on pääasiassa kyseessä. Mulle jäi ihan oikeasti moneksi päiväksi paha olo siitä kohtauksesta, sellainen ällöttävä ahdistus kohtauksen muistuessa mieleen. Ehkä se oli olion oksettavuus lisättynä uhrin järkyttävään huutoon, ihan liikaa näkyvään jynkytykseen ja kammottavaan mielikuvaan siitä kivusta. Vitoskauden finaalia en pysty edes miettimään tuhertamatta itkua.

Kaiken kaikkiaan myönnän täysin häpeilemättä olevani ihan mieletön AHS-fani, enkä jaksa odottaa myöhemmin tälle vuodelle luvattua kutoskautta OLLENKAAN. Ja koska mun sydäntä on hakattu lekalla vitoskauden finaalin muodossa, koin pakottavaa tarvetta osoittaa rakkauttani sarjalle tällä postauksella!

11 kommenttia :

  1. Täällä yksi AHS-fani :) Coven on ollut minun suosikkikauteni, mikä johtunee kiinnostuksestani noituuteen. Ekasta kaudesta tykkäsin myös tosi paljon. Evan Peters on tosi söpö <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Evan Peters on aivan kuolettavan ihana! En kestä että se on femmakaudessakin ihana vaikka sen hahmo on kaikkea muuta :D

      Poista
  2. Mä oon nähnyt 3 ekaa kautta ja kovasti odotan että noi seuraavat tulis netflixiin! Hyvä sarja!

    VastaaPoista
  3. Tiiän tän sarjan, mutta kauhu ei kauheesti kiinnosta joten ei oo tullu koskaan katottua enkä varmaan ikinä katokkaan :D Mutta kun luin kolmannen kappaleen, aattelin että ei sellanen sarja voi oikeesti olla hyvä missä joka kaudella on jopa eri henkilöt. Mutta sitten lopussa sanoit että on niitä viittauksia, mitkä tekee monta kautta jatkuneista sarjoista ihan parhaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ne viittaukset on ihan parhaita! Tulee kunnon tosifani-fiilis kun voi onnellisesti kehrätä et "tajusin ton viittauksen" :'D

      AHS on must siitä hyvä et vaikka se on ihan kauhua, se ei oo sellasta säikyttelyä mitä keskivertoleffa olis! Eli uskosin että jengi jotka ei yleensä oo kauhufaneja vois kuitenkin tykätä sarjasta :)

      Poista
  4. Siis pitäiskö ton 4. ja 5. kauden olla netflixissä? Meillä löytyy vaan 1-3 :o

    VastaaPoista
  5. Mua pelottaa kauhuleffat sikana, mut alko silti mieli alkaa seurata tätä sarjaa :D:D Ei varmaan kannata, jos oon hirvee arkajalka ja säikyn jopa Pretty Little Liarsia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha :D no siis on tässä pelottaviakin juttuja, ja just sitä väkivaltaa näkyy kyllä! Eli sanoisin että jos tosi säikky on niin ei ehkä kannata :D

      Poista
    2. En mä väkivallasta pelästy, katon esim. Dexteriäkin, mutta sit kaikki yliluonnollinen ja normaalit kauhuleffat pelottaa. Eikä siis välttämättä katsellessa pelota mut sit jälkeenpäin jos oon yksin kotona :D Ehkä täytyy alkaa katsella poikaystävän kaa niin mulla on turvallisempi olo haha :D

      Poista