Kun arki on paskaa

23.10.2015

Jokin aika sitten risteillessä tuli puhuttua tyttöjen kanssa myös yhdestä mua paljon mietityttävästä aiheesta - siitä, miten "arki" tuntuu olevan kirosanaan verrattava kauhistus ja siitä puhutaan negatiiviseen sävyyn. Puhutaan siitä, miten ihanaa on päästä kerrankin lomalle, pakoon tätä hirveää arkea, ja miten masentavaa sieltä on palata.

Duuni on paskaa, koulu on paskaa, lasten kanssa on paskaa, ilman lapsia on paskaa, siivoaminen on paskaa, koti on paska ja kaverit on paskoja ja kumppani nyt varsinkin on paska. Ja ku on se hiton kesämokkikin jota pitäis laittaa että sinne pääsee, ärsyttävää, kuka sitä jaksaa. Ja on sitä ja tätä tehtävää, ja kaikki tehtävä on paskaa. Ihanaa päästä välillä irrottelemaan, unohtamaan kaikki.

Tottakai on ihanaa lomailla. On ihanaa päästä ulkomaille ja on ihanaa päästä välillä irrottelemaan ja unohtamaan velvollisuudet. Mutta ero onkin siinä, elääkö vain lomaa ja irrotteilua varten, vai onko ne kiva bonari siihen arjen päälle - eikä ainoa tapa yrittää olla edes hetken onnellinen sen paskan arjen keskellä.

2310arki01
Otetaan huomioon, että arki on se, mistä elämäsi koostuu, ja se on kaikilla erilainen. Kokopäivätyö ja -opiskelu tottakai vievät suuren osan hereilläoloajasta, ja onhan niitä velvollisuuksiakin mitä pitää hoitaa - siivota kotia, hoitaa asioita, huolehtia siitä ja tästä. Jonkun muun arki voi olla miljonäärinä elämistä, myöhään nukkumista, matkustelua maailman joka kolkkaan ja löhöämistä rannalla. Lähtökohtaisesti jokainen tekee itselleen sellaisen arjen, kuin haluaa - niillä eväillä, mitä käytössään on.

Mutta kun se arki nyt vaan on suurin osa elämästäsi, miksi siitä ei tee mahdollisimman mukavaa itselleen? Miksi hankkii kesämökin, jos sen ylläpito on ärsyttävää ja turhauttavaa eikä sitä haluaisi tehdä, ja koko mökkeilystä menee into kun ei jaksaisi ylläpitää mökkiä ja tonttia? Miksi tekee töitä joista ei pidä, opiskelee alaa josta ei tykkää? Tottakai voi olla vaikka minkälaisia pakotteita mutta loppujen lopuksi jokaisen arki on omien valintojen summa, ja jos ei edes yritä tehdä arjesta itselleen siedättävää, en ymmärrä miksi siitä koko ajan valittaa.

Asumme Suomessa, jossa käytännössä kaikilla kuitenkin on mahdollisuus yrittää tehdä elämästään sellaista, kuin realistisesti siitä voi haluta. Sen sijaan, että kuluttaa kaiken energiansa valittaakseen miten perseestä oma arki on, voisi yrittää asialle jotain tehdä. Ja ennen kuin kukaan tulee kommenteihin asiasta sanomaan, en edes sivua tässä nyt aiheena masennusta ja siitä parantumista, vaan ns. terveitä ihmisiä jotka kuitenkin vellovat negatiivisuudessa näihin asioihin liittyen.

Kun arki on suurin osa elämästä, eikö arjen silloin pitäisi olla ihanaa - jotta elämä olisi ihanaa? Ja eikö siihen oikeasti voi edes pienillä asioilla vaikuttaa itse?

4 kommenttia :

  1. Hyvä teksti ja loistavia pointteja! Oon sun kanssa samoilla linjoilla. Oma arkeni on ihanaa. Toki joinakin aamuina tekis mieli vaan vetää peitto korviin ja jättää normisäntäilyt välistä mut pääsääntöisesti osaan nauttia perusarjesta. Kyl ne lomatkin hyvää tekee, jaksaa taas paremmin arkea. Aurinkoista syksyn jatkoa!

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Ja nimenomaan, loma ja matkustus ja juhlakaudet on ihania lisiä ihanaan arkeen, ei ainoa aika jollon ollaan iloisia! :) sinne myös ihanaa syksyä <3

    VastaaPoista
  3. Näin juuri. Sitten saa kakkelia niskaan siitä, että on ihan onnellinen siinä omassa arjessaan. Sekään ei ole oikein ;)

    VastaaPoista
  4. Joo sekin on hanurista :D et sit pidetään valehtelijana ja kiiltokuvaa ylläpitävänä jos sanoo että oikeesti tykkää arjestaan pääasiassa.

    VastaaPoista