Live Action Combat

8.12.2014

Isänpäivästä on jo aikaa, mutta nyt päästiin vihdoin testaamaan se juttu, josta olenkin pari kertaa jo blogissa maininnut! Elämyslahjojen elämysbloggaajana pääsen siis välillä testaamaan heidän elämyksiään, ja isänpäivän alla sain lahjakortin Live Action Combat-elämykseen. Mikäs se sellainen siis on?

Meidän combat oli siis eilen sunnuntaina ja meitä lähti neljä - minä ja Nico (jolle isänpäiväkampanjana tämä tietenkin oli suunnattu) sekä frendimme Ollie ja Minna. Ajettiin Vantaan Kuusijärven parkkipaikalle, jossa tavattiin combatin vetäjä, jolta saimme armeijakuosin asut ja infrapuna-aseet. Parkkipaikalta käveltiin hetken aikaa syvemmälle metsään, jonne laitettiin meidän tukiasemamme. Siellä meille näytettiin, miten aseet toimivat.

WP_20141207_006

Ne ovat infrapuna-aseita, kuulemma täydellisiä asesimulaattoreita, jotka toimivat samalla periaattella kuin kaukosäätimet - eli ovat siis täysin vaarattomia. Armeijahatun päälle laitettiin eräänlainen otsapanta, jossa oli sensorit edessä ja takana, ja siitä lähti johto kiinni aseeseen. Myös aseen päässä oli sensori. Aseet laitetaan päälle avaimella ja niiden kaiuttimista kuuluu realistisia ääniä - kun painat latausnappia, joudut odottamaan hetken ennen kuin voit ampua, ja kuulet lippaanvaihdon ääniä. Ampuessa kuului laukauksia. Kun sait osuman, kuului äänimerkki sitä varten. Aina, kun olit ottanut neljä osumaa, aseesta kuului lyhyt miehen huudahdus ja näyttöön tuli sana "dead" - olet kuollut, ja piti palata tukiasemalle lataamaan ase uudestaan avaimella. Aseen sivussa oli led-näyttö, joka näytti paljonko lippaassasi oli luoteja ja montako osumaa olet jo ottanut.

Jakauduttiin kahteen tiimiin, ideana miehet vastaan naiset. Miehet olivat alfa-joukkue, naiset bravo. Pojat naureskeli, olihan he käyneet intin, ei meistä vastusta ole. Naureskelin itsekin, että oon vain easy target. Ensimmäisenä tehtävänä oli valloittaa kukkula joukkueiden aloittaessa sen eri puolilta. Kuolin kahdesti ennen kuin ehdin ketään edes ampua, ja toisen kerran jälkeen peliaikaa oli enää pari minuuttia (peliaika oli 20min per tehtävä) eli odottelin muita tukikohdassa. Ehdin siinä tietenkin räpsiä itsestäni kuvia.

WP_20141207_008 WP_20141207_010

Sensoriin syttyi punainen valo aina kun otit osumaa, ja kun olit kuollut, se paloi siihen asti, että ase ladattiin. Ase ei myöskään toiminut kuolleena, eli huijata ei voinut. Kuitenkin ensimmäisen peliajan päättyessä selvisi, että me voitettiin - Minna oli lähempänä kukkulaa, kun aika loppui! Pelattiin vielä toinen rundi valloitusta ja voitettiin sekin. Kolmas kierros oli puolustusta ja hyökkäämistä - ensimmäisenä minä ja Minna puolustettiin kukkulaa, ja pojat hyökkäili sinne tarkoituksenaan valloittaa se. Hyökkääjillä oli rajaton määrä elämiä, mutta puolustajilla oli vain yhdet ainoat. Ehdin myös ottaa kuvia, kun kämpin puskissa alfajoukkuetta odotellen.

WP_20141207_020 WP_20141207_021

Saatiin ammuttua pojat monta kertaa alas, mutta peliajan loppupuolella he saivat meidät molemmat tapettua. Voitettiin kuitenkin rundi, koska saatiin tapoista enemmän pisteitä kuin he. Neljännellä rundilla vaihdettiin osia, ja me hyökättiin. Ja voitettiin myös sillä kertaa, hyökättiin reunoja pitkin ja saatiin molemmat ammuttua! Meidän taktiikka oli aika yksinkertainen: mee sä tonne, mä meen tonne, yritetään olla hiljaa ja yritetään osua, jos saadaan ne tähtäimeen, onnea vaan. Toimii! Viimeiseksi pelattiin vielä kaksi kierrosta väijytystä. Mentiin polulle, jonka varrella oli n. 100m päässä toisistaan kaksi isoa kiveä. Ensimmäisenä me bravojoukkue oltiin toisen kiven takana, kun toiseen kiveen kiinnitettiin huomioliivi ja alfatiimi etsi väijytyspaikkoja. Meidän tehtävänä oli siis päästä lipulle heidän väijytyksensä läpi, polkua pitkin piti kävellä siihen asti, että ensimmäinen laukaus ammutaan - sitten sai halutessaan hajaantua. Meidän taktiikka oli yksinkertainen: kävellään polkua, kunnes ne ampuu, ja sitten juostaan aivan täysiä. Ja toimi, Minna pääsi lipulle ennen kuin kuoli! Toisella rundilla me väijyttiin, ja epäonnistuttiin - jätkät tappoi meidät molemmat jo kauan ennen lipulle pääsyään.

P1010003 P1010005 P1010009

Kun pisteet laskettiin yhteen, bravotiimi eli arvon intin käymättömät naiset voitti 27-13! Ja kyllä muuten oltiin ylpeitä. Luulin etten edes jaksaisi miltei kahta tuntia metsässä juoksennella, mutta hyvin sen jaksoi, kun keskittyi koko ajan itse peliin ja voittamiseen - vaikka mua ei hyvällä omallatunnolla voi kuvata sanoilla nopea tai ketterä. Loikin niin innoissani kivien takana suojasta suojaan, että housuni repeytyi johonkin kivenkulmaan/oksaan/mikälie ja repsotti loppuajan, kuten taistelunjälkeisistä ryhmäkuvista näkee. Illalla oli reidet ja pohkeet todella kipeät, oli kyllä aika älytön treeni - metsämaastossa juoksentelua, kyykkäystä, maahan loikkimista ja piilosta piiloon säntäämistä! Myös vasen nilkka oli aika kipeä, sateenjälkeisessä metsässä oli aika liukasta ja lervailin vähän väliä naamalleni....

Kaiken kaikkiaan oli aivan mielettömän hauska kokemus! Oon muutenkin halunnut aina kokeilla tämäntyylisiä sotaleikkejä, esimerkiksi vaikka paintballia, mutta infrapuna-aseiden kanssa oli ainakin astetta siistimpää ja kivuttomampaa! Mitä nyt sitä tietty kastui luihin ja ytimiin asti kun makasi paikallaan vihollista odottaessa tai luisui kukkulanviertä päästäkseen nopeasti pois tulituksesta - mutta oli kyllä säryn ja kastumisen arvoista. Pidän itseäni aika väkivallattomana tyyppinä, mutta tää simulaatio oli tosi kivaa!

Onko kukaan teistä kokeillut tätä elämystä tai vastaavia "sotalarppauksia"?

2 kommenttia :

  1. Hyvä te!! Tää vaikuttaa hauskalta :D Paintballia olis kyllä kiva testata joskus, tervetuloa mustelmat. Ite oon räiskiny vaan megazonessa. Sekin oli kyllä hauskaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi oli tosi hauskaa! :D megazonessa en oo käyny!

      Poista