SYNTTÄRIVIIKKO: #BID2014 & #IBA2014

26.10.2014

Synttäriviikko on ohi, ja samoin kauan odotettu Indiedays Blog Awards & siihen liittyvä bloggaajapäivä. Takana on aivan superihana viikonloppu, joka teki kyllä niin hyvää - olo on tänään rentoutunut, kun sai pienen irtioton arjesta ihanien ystävien seurassa. Tää viikko on ollut aikamoinen tunteiden ja mielialojen vuoristorata, mutta pikkuhiljaa alkaa olemaan se fiilis, että kaikesta selvitään, kun ollaan yhteinen rintama - perhe, pariskunta ja se armeija upeita ihmisiä, joita mulla on lähelläni.

Eilen olin siis aika lailla koko päivän menossa. Tavattiin ensin tyttöjen kanssa Kampissa, käytiin siellä Johto Caféssa syömässä ja kahvittelemassa ja suunnattiin sieltä Katajanokan Ravintola Sipulin talvipuutarhaan Blogger's Inspiration Day-tapahtumaan. Se oli aika erilainen kuin viime keväänä, mutta hyvällä porukalla viihdyttiin mainiosti. Tapasin ison määrän upeita bloggaajia, joita olen "tuntenut" blogien kautta vaikka kuinka pitään, mutta ei vaan ole koskaan tullut tavattua, tapahtuman DJ olikin vanha työkaverini ja sali oli täynnä erilaisten firmojen, merkkien ja tuotteiden kojuja - sekä tietty herkullisia tarjoiltavia.

P1010002
P1010005
P1010018
P1010016
P1010043

Päivätapahtumassa pääsin mm. tekemään itse baarimikon avustuksella herkullisen mangoisen drinkin, hypistelemässä upeita asusteita, kameroita ja vaatteita, kuvauttamassa muutaman ryhmäkuvan kuvausseinällä ja kuten mainittu, tapaamaan ihania ihmisiä. Meitä oli iso porukka jo valmiiksi, mutta the more the merrier, eikö niin? Unohdan ihan varmasti jonkun, mutta päivän aikana mukana pyörineitä ja pikaisesti moikkaamassa vilahtaneita oli ainakin VeeraLaura, Demi, Jenina, Julia, KlaraPaprika, Pinja, Jonna, Iina, KaislaEmilia, Joanna, Oona, KorinnaMaria ja Patricia. Kaikki ensi kertaa tavatutkin livenä yhtä suloisia kuin se mielikuva, jonka olin blogien kautta saanut !

P1010022
P1010090
P1010052
P1010054
P1010075
P1010076
P1010113

Päivätapahtuman jälkeen mentiin hotelliin hengailemaan ja valmistautumaan, laittautumaan iltaa varten ja ihan vaan juttelemaan. Mun sisällä edelleen asuva 15v glämmäri nosti päätään, kun huomattiin, että Michael Monroe istui samaisen hotellin aulan kahvilassa - vähän saa aina fanittaa, turvallisen välimatkan päästä häiritsemättä! Hotellilla ehdittiin hengailla muutama tunti ennen kuin lähdettiin kohti Fredan Tivolia, jossa itse illan gaalatapahtuma oli. Asukuvia ei tietenkään tajuttu mennä räpsimään kadulle tarpeeksi ajoissa, eli luonnonvaloa ei näissä erityisemmin enää ole....

P1010127
P1010184
P1010189
P1010201

Tarjolla oli taas hyvää ruokaa ja juomaa, mutta varsinainen jännitys kohdistui palkintojenjakoon. Noah Kin esiintyi välillä, välillä jaettiin muutama palkinto - ja pakko tähän väliin vähän valittaa, että juontajana toiminut tyyppi (ilmeisesti joku Salkkarinäyttelijä?) oli karsea! Monotonisesti nopeana litaniana ehdokkaat ja sijoitukset, ei mitään sellaista "ja voittaja on.... rumpujen pärinää..."-tyyppistä jännitystä tai esiintymistä, se vaan mutisi lavalla kaiken putkeen vetämättä välissä henkeä. Mälsää! Mutta meidän riemua se ei haitannut, nimittäin niinhän siinä kävi, että perheblogien top3 oli toivomani ja veikkaamani trio meidän tyttöjä - Demi. Emppu ja Iina jakoi kolmoissijan Mami Go Go-Mintun kanssa! ♥ Ykköspystin vei Demi, jonka naurunsekainen itku oli niin vilpitöntä, että kaikkia tais pikkusen itkettää hetken aikaa!

P1010229
P1010227
P1010247
P1010250
dsfsdffsd
instagram: @hpdsofia
Kaiken kaikkiaan oli kuitenkin ihan mahtipäivä ja -yö. Tämmösiä pitäisi olla useamminkin, enemmän! Eilisen päivän virallinen hashtag oli #BID2014 ja illan #IBA2014, eli esim. Instagramistä voi noita tägejä hakemalla selata satoja kuvia kaikilta, jotka tapahtumista kuvia sinne hashtagilla iski. Ihan kaikki parhaimmat tyypit ei ikäväkseni päässyt paikan päälle, mutta onneksi kaikenlaisia tapahtumia ja tapaamisia tuntuu olevan kasvavissa määrin. Kiitokset siis taas Indiedaysille järkkäämisestä ja ihanalle seuralle, elämäni kolmaskin blogigaala oli oikein viihdyttävä! ♥

SYNTTÄRIVIIKKO: Voittaja & sneak peek!

25.10.2014

HUH mikä kiire! Kameran akun laturi katosi ja akku tietty loppui juuri äsken. Päivätapahtuman asun päätin vasta nyt aamulla, lompakkokin oli tiukasti piilossa (...hoitolaukussa...) ja koko aamu on ollut aika lailla eestaas juoksentelua. Postaus piti kuitenkin saada vielä johonkin kohtaan aikataulua mahtumaan, eli siis kalenteriarvonnan voittaja sekä pieni sneak peak illan gaala-asuun!

*drumroll* .... Random.org-generaattori valitsi kalenterin voittajaksi Nooran! Onnea, laitan huomenna sähköpostia :)

ssss

Blogit on täyttyneet erilaisista gaalajännäpostauksista ja asukuvien sneak peakeistä, ja olen nyt niin basic että sellainen tulee multakin. Elämäni kolmas blogigaalapäivä starttaa kohta, kun suuntaan juna-asemalle ja sieltä keskustaan, jossa tavataan muutaman aika päheen blogimimmin kanssa ennen suuntaamista Skattalle, jossa on bloggaajien päivätapahtuma - ja illalla Tivolissa sitten itse gaala, jossa jännätään mm. voittaako joku mun tytöistä! Jännää ja ihanaa ♥

Mekkoni tilasin Forever21:lta, ja tilasin sen myös ainakin yhden koon liian isona (positiivista sinänsä!) ja jouduin harsimaan sitä itse eilen keskellä yötä ettei se näytä pöytäliinalta mummon päällä - en olisi mitenkään ehtinyt palauttaa tätä ja/tai tilata uutta. Ensi kerralla otan kyllä hyvin tarkat senttimitat ennen kuin tilaan netistä...

P1010057
P1010052


SYNTTÄRIVIIKKO: What's in my bag

24.10.2014

Muistan tehneeni tämmösen postauksen ainakin pariin vanhaan blogiini, ja tykkään tehdä näitä - eli oli jo aikakin, että HPD saa omansa, synttäriviikolla tottakai. Mulla on Shirin hoitolaukku aina erikseen, eli sen takia mulla ei omassa laukussa oo mitään "äitijuttuja" - joku ois kuitenkin kysynyt! Vuorossa siis tänään katsaus niinkin jännään asiaan kuin mun laukun sisältöön.

P1010009
P1010011
P1010015

Mun juttu on isot laukut - omistan toki paljon pikkulaukkuja, mutta pääsääntöisesti mulla on mukana aina joku isompi käsilaukku, vaikka tavaraa ei oliskaan tarpeeksi että se olisi täynnä. Mutta kun tykkään sekä isoista kalentereista että lompakoista, ei pieniin laukkuihin yleensä mahdu mun omaisuus edes melkein... viime aikoina eniten käytössä on ollut tää tän hetken lemppari, juhannuksen reissussa Dublinin Penneys-tavaratalosta muistaakseni kympillä ostettu musta tekonahkainen olkalaukku, jossa on tikkauskoristelu pohjassa ja kullanväriset yksityiskohdat. Tää keikkuu olalla aika lailla päivittäin.

P1010022
P1010028
P1010030

Hajuvesi
Kännykkä
Duunin kulkulupa
Lompakko (Penneys)
Avaimet
Kuulokkeet
Purkkaa
Kirja
Kalenteri + kynä
Laturi

Mä aina mietin, että pitäisi kantaa muutamaa meikkiä ja hiusharjaa mukana, mutten koskaan muista ottaa niitä mukaan. Hajuvesi on aina messissä, vaikka en sitä yleensä päivän aikana lisäilekään. Kännykkä ja sen laturi on mukana aina ja joka paikassa, jälkimmäinen ihan jo sen vuoksi että semiriippuvaisena tosta älyluurista sen akku ei ikuisuuksia kestä... ja koska se toimii musasoittimena. Kuulokkeet tuli muuten Lumia 920:seni mukana kaupanpäällisinä, ja ne on parhaat kuulokkeet, joita oon omistanut - voittaa ihan 6-0 mm. Skullcandyn budit. Ne sulkee täysin ulos kaiken ulkomaailman melun, istuu korvaan täydellisesti ja on säilynyt ehjänä yli vuoden - SC:n mulla on hajonnut aina parissa kuukaudessa!

Mä keräilen avaimenperiä aina matkalla ollessani. Ibizan ja Irlannin on aika itsensä selittäviä, mutta loput kolme on Roomasta (toi punainen on kärrypoletti cittariin...) - mustan kolmionmuotoisen ostin käydessäni siellä Shiri masussa, Hello Kitty ja Pikachu on sellaisesta kolikko sisään ja pyöritä vipua niin muovipallo tulee ulos-koneesta, ne on kai oikeasti kännykkäkoruja. Avaimia mulla on vain yksi, kotiavain.

Kirja mulla on aina mukana. Tänhetkinen on roikkunut jo yli viikon messissä, mutten ole ehtinyt vielä aloittamaan sitä. Kalenteri on myös ihan aina kaikkialla, koska oon niin huolimaton pälli että sovin muuten kaiken päällekkäin! Tarviin myös niitä tyhjiä takasivuja siltä varalta, että haluan ideoida jotain, tehdä listoja tai muuten vain jotain pitää saada kirjoitettua ylös.

SYNTTÄRIVIIKKO: Tänään 2v!

23.10.2014

Heart Pumps Diesel täyttää virallisesti tänään kaksi vuotta, eli ajattelin tämän päivän kunniaksi tehdä pienen historiikkipostauksen statseineen päivineen! Paljon on pariin vuoteen mahtunut, mutta mitä kaikkea?

HPD on laskujeni mukaan yhdeksäs blogini. Ensimmäisen blogini pistin pystyyn vuonna 2004, omalla domainilla ilman bloggausalustaa joka nyt siis on Blogger - koodasin ihan kaiken alusta asti itse. Bloggasin tällä tavalla noin kahdeksan vuotta, melkein tauotta. Pari kertaa pidin muutaman kuukauden pituisia taukoja bloggaamisesta, mutta palasin siihen aina. Bloggaaminen englanniksi siellä omalla sivulla oli kuitenkin aivan totaalisesti eri asia kuin bloggaaminen suomeksi Bloggerissa - koko blogiskene on ihan erilainen ja myös oma panostus blogiin aivan eri maailmasta nykyään.

Miltä näytin, kun aloitin tämän nimenomaisen blogin vuonna 2012.


Alunperin tämän blogin nimi oli Fuck Yeah Sofia!, ja aloitin tämän lokakuussa 2012, kun halusin alkaa pitämään odotusblogia suomeksi. Ensimmäinen postaus oli aika ontuva, katsokaa... Pidin sillä hetkellä englanniksi fuckscars.org-osoitteessa kolmea blogia - yhtä lifestyleblogia, yhtä kauneus-/muotiblogia ja yhtä parisuhde-/seksiblogia. Pääsyy siihen, miksi halusin siirtyä Bloggeriin, luopua suuresta osaa koodausvapauksia ja siirtyä äidinkieleeni oli vertaistuki. Minulla oli ennestään lähipiirissä pari äitiä ja samaan aikaan raskaana Veera, mutta kaipasin isompaa verkostoa, josta löytää tukea, tietoa ja ystäviä. Kun löysin suomalaisten perhe-/lifestyleblogien maailman, tunsin blogini löytäneen oikean oman kotinsa.

Blogi on ottanut omaa muotoaan koko ajan ja koenkin oikeastaan kaikkien blogien olevan aina muuttuvia asioita kuten niiden kirjoittajatkin, mutta kategoriani on aina pysynyt samana - lifestyleblogi, jonka pääpiste on perhe-elämässä. Shirin kasvaessa yksityiskohtaiset postaukset hänestä tietenkin vähenevät pikkuhiljaa, mutta koska blogi kertoo mun elämästäni, neitonen täällä varmasti näkyy silti usein. Postauksia on laidasta laitaan - mielipiteitä, lapsiperhejuttuja, kasvatusjuttuja, tavallista arkea, vaatteita, plussakoon muotia, meikkijuttuja, elämää, musiikkia, erikoissarjoja (kuten kauhuleffakokoelmat joista kolmas on ollut luonnoksissa puolivalmiina rikollisen pitkään...) ja vaikka mitä. Yritän aina ottaa korvan taakse kaikki lukijoiden kommentit siitä, mitä kaikkea blogissa pitäisi tai ei pitäisi olla, toteuttaa toivepostauksia ja yrittää vuorovaikuttaa teidän kanssanne mahdollisimman paljon. Toivon onnistuneeni siinä!

Ensimmäinen banneri nimenvaihdoksen jälkeen


Bloggaaminen on edelleen mun rakkain harrastukseni, enkä usko että lopetan tätä ikinä. Kun jotain on tehnyt aika lailla tauotta kymmenen vuotta, siitä tulee niin iso osa itseä, ettei ilman oikein osaa olla. HPD on kaikista blogeistani ehdottomasti antanut minulle eniten - kokemuksia, ystäviä, vertaistukea, kasvumahdollisuuksia. Rakastan kirjoittaa ja rakastan blogata, ja toivon että se välittyy myös ruudun sille puolelle. Koen kehittyväni bloggaajana koko ajan, vaikka kehittymisen varaa tuleekin varmasti olemaan ikuisesti.

Entäs sitten ihan kylmät faktat blogiin ja teihin lukijoihin liittyen?

Blogi on nykyään osa Kaksplussan blogiyhteisöä. Se tarkoittaa sitä, että blogia voi lukea joko sen omasta .org-osoitteesta tai Kaksplussan kehyksissä, klik! Aiemmin blogi on kuulunut Blogirinkiin ja Indiedays Inspirationiin. Kaksplussa tuntuu kohteena kaikista loogisimmalta blogille, onhan se perheblogiyhteisö - mutta tykkäsin ja tykkään edelleen kaikista blogin kodeista ja mua on kohdeltu kaikkialla hyvin.

Blogia/meitä voi seurata Facebookissa, Bloglovinissa, Blogilistalla, Twitterissä, Tumblrissa ja Instagramissä. Kommentteja on kahdessa vuodessa kertynyt yli 6700, ja kävijämäärät ovat edelliseen vuoteen nähden kasvaneet yli puolella.

Blogin suosituin postaus kautta aikojen on hiusten vaalennus C-vitamiinilla. Siihen tulee jengiä viikottain, joko googlen kautta tai jonkun linkatessa sitä esim. FB-ryhmissä tai keskustelupalstoilla.
Toisiksi suosituin on How to say I love you? - humoristinen ystävänpäivän korttikokoelma.
Pronssia saa Rakkain terveisin, feministi. Tämä oli myös tasan vuosi sitten kolmoissijalla.

Blogiin tulee eniten kävijöitä seurantamahdollisuuksien lisäksi Demin ja Karon blogeista. Yleisimpiä hakusanoja on blogin nimi, minun nimeni, erilaiset variaatiot hakusanoista "c vitamiini vaalennus" ja "hiusten vaalennus kotona" sekä, hehheh, "seksiasentoja". Voi teitä, jotka tolla vikalla haette ja tänne päädytte... Blogia luetaan eniten Suomessa, mutta muista maista kävijöitä tulee eniten järjestyksessä USA:sta, Venäjältä, Saksasta, Israelista, United Kingdomista, Argentiinasta, Ukrainasta, Australiasta ja Kiinasta. Osasta tunnen ihmisiä, osasta en, eli moi vaan kaikki ja kivaa kun luette! Eniteni blogia luetaan Chromella, toisiksi eniten Firefoxilla ja kolmanneksi eniten tableteilla - eniten Windows 7:lla, toiseksi eniten iOS iPadillä ja kolmanneksi eniten MacOSX:llä.


Blogin nimi tulee tästä biisistä!

Mä tykkään itse hirveesti lukea kaikkia näitä statseja teistä ja ylipäätänsä blogiin liittyviä juttuja, vaikka enhän mä sinänsä tee mitään esimerkiksi sillä tiedolla, mitä selainta käytetään eniten blogin lukemiseen. Silti tykkään hirveästi välillä näitä tsekkailla ja etenkin näin kerran vuodessa tehdä vähän yhteenvetoa!

Viime vuosi on ollut blogin ja itseni kannalta täynnä onnea, iloa, uusia juttuja, kasvua ja kehittymistä. Olen kasvanut ihmisenä, oppinut mielettömiä asioita niin itsestäni kuin elämästä, kasvattanut luottamusta itseeni äitinä ja kaikenkaikkiaan tullut onnellisemmaksi, vaikka takapakkejakin on ollut. Kiitos teille, jotka olette olleet mukana meidän elämässä, olettepa blogia sitten seuranneet pitkään vai vasta vähän aikaa! Toivottavasti ensi vuosi on vielä parempi kuin tämä ♥

SYNTTÄRIVIIKKO: Siskon silmin

22.10.2014

Hola hola ! Tällä kertaa teille kirjottelee Minea, eli Soffun tai Sohvin (tai ihan vaan Sofian) ainoa (eli paras) pikkusisko Buenos Airesista:)

1

Sofia pyysi mua kirjoittamaan bloginsa 2-vuotisviikolle postauksen, joka sattuu samalle päivälle, kun täytän pelottavat 20 vuotta. Soffun blogeja oon aina lueskellut ahkerasti, ihan xmeow-ajoista lähtien (jotkut varmaan muistaa!), ja sitäkin ennen kun Soffu teki lähinnä bändien faniblogeja... Ei niistä sen enempää :D!

Soffun kanssa meitä on aina tehnyt läheiseksi (monen muun asian lisäksi) se, että meillä on vaan vajaat 4 vuotta ikäeroa. Silloin kun mä olin pienempi, jotain 14-15, ikäeron huomasi paljon selkeämmin. Meillä oli ihan eri elämät ja porukat, eikä me oikeastaan puhuttu paljoa. Soffu oli ison osan teini-iästään muualla kuin kotona, ja mulla oli ihan omat kuviot. Kuitenkin me asuttiin pisimpään yhdessä kotona, ja kun mä tulin takaisin Meksikosta syksyllä 2012, me kurottiin ikäero umpeen ja alettiin lähentyä kunnolla.

2
3

Muistan, että me ollaan aina Soffun kanssa tultu hyvin toimeen, tai että ollaan samalla aaltopituudella ainakin tosi monessa asiassa. Kun jo alettiin keskustella enemmän kaikista maailman asioista yhdessä, alettiin huomata että me oltiin ihan niin kuin kaksi kaverusta, jotka kertoo toisilleen asioita ja juttelee kaikesta. Kun asuin Suomessa, olin monesti Soffula ja Nicolla esim. lauantai-iltapäivän hoitamassa Shiriä, juttelemassa ja juomassa kahvia (ja pelaamassa Simsiä *kröhöm* koska Soffuhan "varasti" mun Xboxin mun lähdettyä Meksikoon *kröhöm*...). Soffusta tuli mulle paras kaveri omalla tavallaan, koska tässä maailmassa ei varmasti ole yhden ainoata asiaa, jota en voisi Soffulle kertoa, oli se vaikka miten ällö tai hävettävä tai nolo. (Etenkin, jos se on nolo, aina piristää saada Soffulta "HAHAHAHAHAHAH NOLIS" -viesti :D)

5
6

...nyt kun meidän todellinen kauneus tuli esille, voisin jakaa pari hauskaa faktaa meistä kahdesta kauniista sisaruksesta:

*Mä synnyin 22/10, ja Soffu syntyi 22/01. Melkein sama luku!! Creepy.
*Meillä on 69 yhteistä fb-kaveria. Hehehe.
*90% meiän WhatsApp -keskusteluista on rumia kuvia tai huonoja vitsejä. Siis tyyliin yo momma's so fat when she walked past the TV I missed a whole season of Lost. Hehehe. (Paras läppä on, että meillä on tietenkin sama äiti..)
*Jos asuisin Suomessa, Soffu olisi mulle parasta baariseuraa. Vaikka ei koskaan päästykään kunnolla bilettämään yhdessä!
*Odotan innoissani sitä päivää, kun me nähdään maailman tällä puolen. (Ja ei, täällä ei ole aina +40 astetta ja aurinkoa. Asun niin lähellä Etelämannerta kuin fyysisesti voi. Ps. Soffu tuutko joulukuussa kun kaikilla on kesäloma, ja ollaan joulu rannalla?)

Meidän perhe on aina ollut läheinen. Ollaan matkusteltu paljon yhdessä (ja nyt ymmärrän kuinka arvokasta se kaikki on - matkustaminen on ainoa tapa tuhlata rahaa, jolla tulee monta kertaa rikkaammaksi (tai ehkei ihan ainoa, mut you know)). Soffun kanssa oon ollut Espanjassa, Marokossa, Hong Kongissa, Italiassa tuhat kertaa, risteilyillä ja sen sellaisilla, ja seuraava matka voisikin olla esim. Amazonin rannikolle !

7
8
9
10
11
12
13

Benignien pettämätön tyylitaju...

Kun muutin Argentiinaan, ainoa kerta kun itkin hyvästellessä oli kun sanoin moikat Soffulle ja Shirille. (Okei, valehtelin. Itkin kun lähdin sieltä, koska vihaan itkuhyvästejä sydämeni pohjasta.) Kun tajusin, etten pitkään aikaan tule lojumaan Soffun olkkarin sohvalla Lucifer sylissä ja Shiri leikkien lattialla. Ja kun tajusin, että monen vuoden etäisyyden jälkeen meille oli muodostunut side, niin kuin siskoksille ja parhaille ystäville käy, juuri ennen kuin muutin 15 000 000 km päähän. Mutta siskojen kanssa parasta onkin se, että aina jatkaa siitä, mihin jäätiin. Itse koen olevani maailman huonoimpia chattailijöitä niin WhatsAppin kuin Facebookin kuin kaiken kanssa, joten Soffun kanssa on parasta vaan lähettää joku tyhmä ruma kuva ja tietää, että toinen nauraa ihan yhtä lujaa kuin jos olisi vieressä istumassa.

14
15
16
17

Meidän fb-historia ei ole kaunista katseltavaa...

Shirin synnyttyä, ja jo sitä ennen, Soffussa huomaa älyttömän suuren muutoksen. Kun Soffusta tuli äiti, samaan aikaan siitä kasvoi aikuinen, muttei sellaisella tylsällä tavalla (heh) - Sofia on kypsä, syvällinen ja osaa ajatella monelta kannalta ja monen eri ihmisen näkökulmasta. Tiedän, että jos tarvitsen apua tai henkistä tukea jonkin asian kanssa, voin aina laittaa viestiä Soffulle tai soittaa Skypessä ja puhua kaikesta. Ja on joku, joka ymmärtää. Vaikka itselläni ei ole lapsia, Soffun kanssa voin jakaa niin hulluja kokemuksia, bileitä ja seikkailuja, kuin myös salaisuuksia ja kaikkea maan ja taivaan väliltä. Suhde, joka toimisi vaan yhteen suuntaan, saattaisi kuivua kasaan paljon helpommin.
Parhaimpia asioita, mitä Soffu on mulle opettanut, on että pitää olla sellainen ihminen, josta itse tykkää ja jonka kaveri haluaisi itse olla. Tottakai mekin välillä tapellaan tai ollaan eri mieltä ja saatetaan huutaa toisillemme keuhkojen täydeltä. Mutta sen jälkeen kaikki palaa aina itsestään ennalleen ja on ihan yhtä hyvin kuin aiemminkin. Soffu on samaan aikaan nörtti ja hipster, girly girl, aikuismainen, lapsellinen, hauska ja vakava, ja kaikkea mitä ikinä siihen väliin mahtuukaan. Soffu on sellainen tyyppi, jonka kaveri mä haluan olla, ja joka opettaa mulle myös uusia puolia itsestäni eikä ikinä lopeta tsemppaamista eteenpäin.

18
19
20

Kaiken kaikkiaan mun mielestä on ihan älytöntä, että neljä nuorta tyttöä jotka elää ihan eri elämiä ihan eri maissa voi tuntea toisensa kuitenkin niin lähellä. Mulla ei ole mitään hajua koska me ollaan kaikki neljä samaan aikaan samassa paikassa, mutta tiedän, että ne on aina siellä. Vaikka katoaisin viidakkoon kolmeksi vuodeksi, sen jälkeen voisin istua jälleen Sofian sohvalle juttelemaan kaikesta kahvikupin kanssa, eikä mikään olisi muuttunut. Enkä olisi varmasti uskaltanut muuttaa näin kauas, ellen tietäisi, että Sofia on aina odottamassa mua kotona hymyillen.

Jos jotakuta kiinnostaa lukea mun blogia elämästäni Argentiinassa, se löytyy osoitteesta www.elladicebiutiful.blogspot.com , ja jos joku haluaa kirjoitella ja vaikka kysyä ulkomaille muutosta tai sellaisesta, niin ihan vapaasti ! :) Älkää antako unelmien olla unelmia, vaan tehkää niistä tavoitteita, koska elämästä ei ikinä tiedä, mihin päätyy ja kenen kanssa...

Paljon onnea Heart Pumps Diesel ja ihanaa syksyä kaikille lukijoille! Ja iso pusu parhaalle Soffupoffulle maailmassa, oot paras toilet ikinä, ethän unohda että ensi viikolla nähdään <3

-Minea