DIY Unensieppaaja

21.2.2013

Tuplapostailen! Sain kuin sainkin edellisessä merkinnässäni vinkatun DIY-projektin tänään valmiiksi. Kyseessä on siis unensieppaaja eli dreamcatcher. Unensieppaajien alkuperä on intiaanikansoissa - alunperin Ojibwa-intiaaneissa, mutta levisi viime vuosisadalla eräänlaiseksi Amerikan alkuperäiskansojen yhteissymboliksi. Sieppareiden tarkoitus oli suodattaa (siepata) pahat unet ja ajatukset, päästäen läpi vain hyvät ja positiiviset asiat. Eräänlainen yöllinen suojeleva taikakalu. Nykyään unensieppaajat on lähinnä koriste-esineitä ja sisustuselementtejä, vaikka natiiviamerikkalaiset ja moni New Age-ryhmä käyttää niitä edelleen alkuperäiseen tarkoitukseensa.

Netissä on lukuisia ohjeita unensieppaajan väsäämiseen kotona, mutta tässä on minun versioni, eli sekamelska kaikkia selailemiani ohjeita. Unensieppaajan keskiöön tehtävässä verkossa on lukemattomia eri vaihtoehtoja, samoin koristeluissa, väreissä ja muissakin muodoissa. Inspiroitukaa ja käyttäkää mielikuvitustanne! Seuraavaksi haluaisin ite väsätä pääkallopuuhelmillä ja nahkanauhalla toisen siepparin. Unensieppaajan tekoon meni aikaa kahden Täykkärijakson verran, ja sitä varten tarvitset:


Lankaa/lankoja
Koristehelmiä
Koristesulkia/höyheniä
Metallisen renkaan
Ompeluneula

(Kaikki Sinooperista!)



Solmi langalla aloitussolmu renkaaseen.
Ala kierittelemään lankaa renkaan ympäri, kunnes koko rengas on peitetty.
Itse pätkin välillä lankaa, koska kerää oli hankala käsitellä, eli solmukohtia tuli useampi.
Muista päätellä ne :) (Toisesta kuvasta unohtui ä:n pisteet...)


Sido sieppariin kiinnitysnaru. Tästä tulee siepparin yläpuoli.
Koristele naru halutessasi helmellä.


Ota nyt käyttöön se lanka, jolla tahdot tehdä sisustan. Itse käytin siihen tavallista mustaa.
Solmi sen aloituskohta kiinnitysnarun luo, ja tee verkon ensimmäinen kierros
tekemällä tasaisin väliajoin silmukoita renkaan reunoille.
Pidä naru melko tiukkana, ettei silmukat vaihtele paikkaa.


Ensimmäisen kierroksen jälkeen jatka silmukoiden tekemistä.
Laita ne suurin piirtein edellisen kierroksen puoliväleihin.
Lisäile helmiä sinne tänne tahtomallasi tavalla!
 Keskustaa lähestyessä silmukoin itse epäsymmetrisesti,
mutta jonkinlaista tiettyä kuviotakin voi yrittää hakea.


Keskustan valmistuttua ota kolme pitkää narua ja taita ne kaksinkerroin.
Solmi ne sitten tasaisin välein siepparin alaosaan. Koristele pituus helmillä,
solmi narut alhaalta ettei alin helmi karkaa. Alinta helmeä tarvitaan!
Työnnä höyhenet alimman helmen sisään - ne pysyvät siinä itsekseen, liimatta.

- VALMISTA! Ripusta sieppari haluaamasi paikkaan, ite laitoin sen nyt väliaikaisesti makkarin
seinälle kaulakorujen viereen roikkumaan. Sieppari on ihana koriste-esine sängyn yläpuolella,
niin aikuisten kuin lastenkin huoneessa!

Toddlers & Tiaras

5.2.2013

Lapsimissikisoista on aina vähän väliä ollut keskustelua, mutta niitä järjestetään edelleen (lähinnä jenkeissä, mikä ei rehellisesti sanottuna oo hirveän yllättävää...) ja lapsimissikisoja seuraava ohjelma Toddlers & Tiaras pyörii nyt neljännellä kaudellaan, eikä käsittääkseni ole loppumassa vähään aikaan. Näistä ei kai koskaan Suomessa tullut valtavaa skandaalia, varmaankin jo siksi että kyseinen sarja ei näy täällä telkkarissa. Itse myönnän suoralta kädeltä katsovani kyseistä sarjaa Netflixistä - se on omalla tavallaan todella viihdyttävä, vaikka suurin osa sen katsomisajasta kuluukin veren kiehumiseen ja raivoon.

Toddlers & Tiaras seuraa jokaisessa jaksossaan kolmea eri tyttöä, jotka osallistuvat johonkin miljoonista ympäri USA:ta järkättävistä lapsimissikisoista. Kisat on jaoteltu ikäluokkiin (useimmiten 0-2, 2-4, 4-6 jne) ja joissa palkintoja on lukuisia. Jokaisessa ikäluokassa on omat perintöprinsessat, kuningattaret, yleisön suosikit, kauneusvoittajat sun muut, ja lisäksi on ikäluokkien yhteinen koko kisan pääpalkinto, jonkinlainen Ultimate Grand Supreme Award. Lapsien innostuksen missikisoihin pystyn vielä ymmärtämään. Minä ja sisko leikittiin pieninä missikisoja ja muotiesityksiä, ja lapsien leikeissä aikuisuuden esittäminen on normaalia. Näissä kisoissa palkintoina on kuitenkin rahaa, mainetta, isoja kruunuja ja pokaaleja ja joskus myös jotain jännää, kuten vaikkapa oma prinsessasänky.

Sarja on kaksipiippuinen. Jotkut lapsista vaikuttavat oikeasti viihtyvän lavalla, innostuvat aplodeista ja rakastavat meikkejä ja muita kisaamiseen liittyviä kauneusjuttuja. Osa kilpailijoiden äideistä vaikuttaa lähtökohtaisesti terveiltä ihmisistä, jotka eivät pakota lapsiaan mihinkään, menevät kaikki kisat ja kauneusrituaalit täysin lapsiensa ehdoilla, eivätkä saa hysteerisiä kohtauksia, jos heidän lapsensa ei voitakaan. Tänkaltaiset äidit ja heidän tyttärensä osallistuvat useimmiten Natural-kilpailuihin, joissa lapsilla ei ole paljoa meikkiä, ja jotka onkin paljon pienempi osa lapsimissikisojen skaalaa, ja joissa palkinnotkaan eivät ole isoja. Nämä äidit ja tyttäret käy kisoissa oikeasti siksi, että lapsi tykkää olla huomion keskipisteenä, ja kisat on muksun mielestä hauska harrastus. Tän vielä ymmärrän ihan hyvin.

Mutta tänkaltaiset äidit ja tyttäret on harvassa. Suurin osa sarjassa seurattavista kilpailuista on Glitz-kilpailuja, eli kilpailuja, joissa tärkeintä on näyttävä asu ja mahdollisimman feikki ulkonäkö. Alla on muutama kuva kisaajista Glitz-asuissa, ja Glitz-teeman valokuvissa - keksittekö heti muutamia juttuja, joita tytöille on tehty ennen kisaa?


Ensin mainittakoon, että kaikki kuvissa olevat tytöt on korkeintaan 6-vuotiaita. Ylärivin ensimmäinen ja alarivin viimeinen ovat 3-vuotiaita. Alarivin kuvissa ehkä karseinta on nimenomaan se, että tyttöjen ylenpalttisen laittamisen jälkeen nämä viralliset kisakuvat vielä muokataan rankasti, jotta tytöt näyttäisivät nukeilta. Ylärivillä keskellä on Eden Wood, joka on sarjan suosion kautta mm. levyttänyt omaa musiikkia, ja Alana Thompson, jolla on oma spin-off sarja Here Comes Honey Boo Boo (joka, muuten, on oikeasti hauska sarja, eikä käsittele lapsimissikisoja kuin ohimennen). Yleisiä, tai niin sanotusti pakollisia, Glitz-kilpailuiden ulkonäkömuokkauksia ovat:
  • Suihkurusketus
  • Tekohammasrivistö/hampaidenvalkaisu
  • Tekoripset
  • Tekokynnet
  • Hiuslisäkkeet/peruukit
  • Kulmien muotoilu (joskus myös käsi- ja jalkakarvojen poistaminen)
  • Paksu meikkikerros
  • Näyttävät asut ja korut, kisoissa usein teema, vaikkapa 80's
Jotkut vanhemmat myös laittavat lapsilleen piilolinssejä, värjäävät lastensa hiuksia jne jne. Jos ylläolevia asioita ei tee, Glitz-kisoja on turha kuvitella voittavansa - ja isot rahat sekä maineet liikkuu nimenomaan niissä kisoissa. Välillä ihan oikeasti sattuu katsoa, miten jotkin (lue: 99%) tytöistä reagoi kaikkiin näihin juttuihin. Taaperoikäiset lapset itkee ja huutaa, kun kampaaja repii ja raastaa hiuksia saadakseen hiuslisäkkeet paikalleen. Suihkurusketuksessa kiljutaan. Kulmia nyppiessä itketään, tekoripsiä laittaessa parutaan, hiuslakkaa laittaessa karjutaan. Moni lapsi huutaa, ettei tahdo, mutta äidit  yleensä ylipuhuvat lapsensa. Joko suostuttelemalla karkilla tai muilla palkinnoilla, uhkailemalla tai syyllistämällä lapsiaan, että äidille tulee tosi paha mieli, jos et nyt laita näitä tekokynsiä.

Kisoihin kuuluu kauneusosio, jossa tytöt on laitettu viimeisen päälle ja he tepastelevat lavalla mekoissa kestohymyt naamalla heittämässä lentosuukkoja yleisöön ja pyörimässä ympäri sekä vaihtelevasti talent-osiota, oma asu-osiota sun muita. Jokaiseen kisaan kuuluu kuitenkin jokin tytön oma esitys, joka voi olla niin tanssia, voimistelua, laulua kuin mitä vain muutakin. Hyvän esityksen takaa se, että tyttö muistaa koreografiansa oikein, muistaa hymyillä ja lähetellä lentosuukkoja tuomareille ja liikkuu hyvin lavalla. Jotkut lapset on tietenkin viety ihan överiksi, ja toivoisin jo sossujen kyselevän perheiden kerään. Yhdessä kisassa eräs äiti puki lapsensa Pretty Woman-teemaisesti, eli toisin sanoen Julia Robertsin hahmon asuun, eli toisin sanoen huoraksi. Tytöllä oli minihame, napapaita, reisisaappaat ja peruukki. Tyttö oli silloin 4-vuotias. Toinen äiti puki samanikäisen tyttönsä Dolly Partoniksi, ja asuun lisättiin hervottoman kokoiset tekotissit. Äidin mielestä se oli niiiiiin söpöä ja hauskaa.

Nimenomaan ne äidit mua tässä sarjassa niin paljon kieuhattaa! Suurin osa näistä kisaäideistä on liikalihavia hysteerikkoja, jotka elävät lapsiensa kautta ja pakottaa taaperonsa keikistelemään paljettibodeissa, koska niitä varmaan vaan vituttaa niin paljon katsoa peiliin joka päivä. Jos oma lapsi mokaa lavalla, lapselle huudetaan, riuhdotaan ranteesta ja syyllistetään (ja jos lapsi alkaa siksi itkeä, huudetaan lisää että omapa on mokasi), oli kyseessä sitten 2- vai 10-vuotias. Jos oma lapsi ei voita, nostetaan hirveä haloo siitä, että kisa on etukäteen sovittu, tää on kusetusta, siis kyllä MUN prinsessani nää muut lortot täällä pieksee! Moni äiti on itse lapsena tai teininä ollut missikisoissa, mutta joutunut syystä tai toisesta jossain vaiheessa elämäänsä joutunut luopumaan missin/mallin urastaan ja nykyään he käyttävät tuhansia taaloja vuodessa lapsensa retuuttaamiseen pitkin kisoja. Alla ekassa videossa on ihan hyvä esimerkki siitä, miten joitain lapsia kohdellaan, ja tokassa videossa on Eden Wood, eli yksi menestyneimmistä lapsimissikisaajista.


Sarjan viihdearvo sikseen, onhan tää nyt aivan sairasta. Ja näitä kisoja on jenkeissä järjestetty vuosikausia, ja niiden suosio ja osallistujamäärät kasvavat koko ajan. Vuonna 1996 pieni 6-vuotias lapsimissi JonBenét Ramsey murhattiin ja tapaus toi paljon negatiivista julkisuutta lapsimissikisoille - tosin mikään ei tietenkään muuttunut. Nyt, kun mulla on mahassani näillä näkymin tyttö, kauhistelen näitä vielä enemmän. Herää kysymys siitä, minkälainen äiti ihan oikeasti tekee tälläistä lapsellen? Tässä on KAIKKI niin väärin! Jo pelkästään se, että nää tytöt kasvatetaan siihen uskoon, että ulkonäkö on tärkeintä, ja nimenomaan heidän ainoa valttinsa elämässä. Katsoi sitä miltä kannalta tahansa, tarhaikäinen lapsi hotpantseissä ja napapaidassa heiluttamassa peppuaan lavalla ja lähettelemässä keski-ikäisille miestuomareille lentosuukkoja on sairasta lapsien seksualisointia. Tässä ei ole enää kyse leikkimielisistä kisoista, joissa kaikilla on hauskaa, kun palkintoina on parhaimmillaan tuhansia dollareita. Näillä äideillä ei vaan ole kaikki kotona. Kun tytär itkee, että äiti mä en halua tekohampaita, en halua missikisoihin, lähdetään kotiin, miten kukaan pystyy pakottamaan? Missä kohtaa elämäänsä nää kisaäidit on kokenut jotain sellaista, että he vinksahti tarpeeksi uskoakseen tän olevan ihan okei?

Ja kukaan ei varmaan ylläty siitä, että moni näistä lapsista on ihan karsea kakara. Raukat, eihän se tietenkään heidän syytä ole - suurin osa tytöistä vaan on kasvanut hemmotelluiksi kauhukakaroiksi. Ei mitään kunnioitusta vanhempiaan kohtaan (äitiä lyödään, haukutaan ja ignorataan), itkupotkuraivareita, kaikkimullehetinyt, minäminäminä. Jotkut kisaäideistä syöttävät lapsilleen kisojen aikaan hirveän määrän sokeria tai sekottelee keskenään energiajuomia ja kofeiinikyllästettyjä limuja, jotta lapsi saa oikean energian kisoja varten. Sitten se taapero ravaa ympäri huonetta hermorauniona, kun kehossa on pari tölkkiä energiajuomaa, ja äidit suuttuu, kun lapsi ei osaa käyttäytyä. Siis ei jumankauta.

Laittakaa teidän mielipiteitä tulemaan kommenttiboksiin!