Maailmankansalainen

6.11.2012

Matkustelu. Vieraat kulttuurit, niiden hyväksyminen, niistä oppiminen ja niiden suuri arvostaminen. Maailman näkeminen. Liikkuminen, tietäminen, itseensä kaiken imeminen.

Kaikki vanhempieni opettamia arvoja - matkustelu on aina ollut meidän perheelle vakio ja itsestäänselvyys. Siitä päivästä, kun vanhin siskoni syntyi, siihen asti, kun minä olin ~15v, perheemme matkusti joka kesä kuukaudeksi Italiaan sukuloimaan. Isä on syntynyt ja kasvanut Roomassa, ja sukulaiset sijoittuu lähinnä sinne ja Napoliin. Lisäksi meitä on viety Eestiin, Ruotsiin, Espanjaan, Turkkiin, Marokkoon, Intiaan (mä en lähteny, t. teinisofia ja JEE MUL ON KÄTY NIIQ), Hong Kongiin, pikkusisko ja äiti kävi reilaamassa pari vuotta sitten.... Nyt kun meidän kuopus on jo 18, vanhemmat on kahdestaan matkustellut mm. Kreikkaan ja Nepaliin.

Ja ei, kyse ei oo siitä, että me oltaisiin jotenkin rikkaita. Meillä on vaan priorisoitu. Rahaa on säästetty ja käytetty mieluummin matkaan kuin siihen, että oltaisiin lapsena aina saatu kaikki mitä halutaan. Meidät on kaikki kasvatettu arvostamaan rahaa ja tietämään, ettei sitä aina ole kaikkeen, ja siksi pitää päättää, mikä on tärkeintä. Meille se on ollut perheen yhteinen matkustelu. Matkustelu ei loppujen lopuksi ole niin kallista, jos jaksaa nähdä vaivaa ja käyttää paljon aikaa siihen, että alkaa metsästää halpoja lentoja ja majoituksia jo monen monta kuukautta ennen lähtöä. Ja tää on yksi niistä monista asioista, joista olen mun vanhemmille ikuisessa kiitollisuudenvelassa. Matkakuume on myös tarttunut muhun, mutta mä olenkin vähän huonompi säästöasioissa!

Viimesen parin vuoden sisään oon matkustellut "vähän", eli käynyt "vaan" Ibizalla 2010 kesällä, Hong Kongissa alkuvuodesta 2011 moikkaamassa siellä vaihdossa ollutta siskoa ja Berliinissä viime tammikuussa Nicon kanssa mun synttäriviikonloppuna. En laske tähän Tallinnan tai Ruotsin risteilyjä, koska ne on mulle oikeesti vaan niin perus. Elin ensimmäiset 21 vuotta elämästäni sadan metrin päässä Viking Linen satamasta ja oon käynyt valehtelematta ainakin parikymmentä kertaa näillä risteilyillä.

Häämatkalle ei olla Nicon kanssa vielä menty, koska halutaan molemmat mennä jonnekkin oikeasti erikoiseen paikkaan, ja mahollisimman pitkäksi aikaa. Ei paria viikkoa Teneriffalla kiitos, vaan mieluummin kuukaudeks Afrikkaan tai Aasiaan, ehkä Etelä-Amerikkaan. Mun unelmana olisi päästä reissuun silloin, kun vauva on vielä rintaruokinnassa, koska ajatus lapsesta, joka kulkee ja syö kantoliinassa päivät pitkät tuntuu hirveän helpolta verrattuna sen ikäiseen pikkuiseen, joka osaa jo valittaa että äiti jalkoihin sattuu ja on jano ja miksei mennä jo hotellille. Raskaana en missään nimessä halua reissuun, mun tuurilla iskis kaikki mahdolliset turvotukset, oksetukset ja ummetukset just reissun päälle, puhumattakaan mahdollisista rokotteista ja lääkityksistä, joita en raskaana haluaisi ottaa ollenkaan.

Papu ja tulevat pikkuiset tulee näkemään maailmaa aika paljon jo ihan siksi, että tädeistä yksikään ei asu Suomessa! Vanhin siskoni asuu Saksassa, toisiksi vanhin Roomassa ja pienin aikoo heti lukiosta päästyään suunnata lämpimään opiskelemaan. Mun mielestä on ihanaa, että pikkusella on syy, pakote ja tarve käydä ulkomailla ainakin kerran vuodessa jo vaippaiästä saakka. Ja vielä niin moneen paikkaan - meidän sukulaiset rajoittuu lähinnä Italiaan, mutta Papulla niitä onkin jo vähän ympäriinsä.

Joulukuussa ollaan kuitenkin nyt menossa Roomaan sukuloimaan! Eli oikeammin mun siellä yliopistossa opiskelevaa isosiskoani tapaamaan. Ja tietty serkkua, siskon poikaystävää ja koko kööriä. Nico on käynyt nuorena Italiassa muutamaankin otteeseen, muttei koskaan Roomassa, josta puolet mun geneettisestä perimästä kuitenkin tulee - ja jota opetan muksut rakastamaan ja ikävöimään jo pienestä pitäen. Itse oon viimeksi käynyt siellä melkein tasan kolme vuotta sitten.  Reissu on 14.-19. Joulukuuta, kämppävahti on hoidettu ja hotellit ja lennot maksettu! ♥

2 kommenttia :

  1. Tätä sun blogias jään kyllä varmasti mielenkiinnolla seurailemaan. Koko paketti ulkoasua, postauksia ja kirjoittajaa myöten kasassa! :)

    VastaaPoista